Kaipaatko reissullesi ripauksen kansallisromantiikkaa, roiman annoksen villiä luontoa ja hyppysellisen kulttuurihistoriaa? Suuntaa Tahkolta Outokummun kautta Kolille – ja palaa takaisin Juuan kautta. Tästä syntyy kierros, jossa maisema ei todellakaan jää sivuosaan.
Reitti pujottelee Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan komeimpien kulissien halki: Tahkolta kohti Pisan luonnonsuojelualuetta, sieltä Telkkämäen kaskiperinnetilalle, edelleen Seinävuoren rotkolaaksoon, Outokummun Erä- ja luontokeskuksen retkeilymaastoihin ja lopulta Kolin kansallispuiston ikonisiin näkymiin. Monin paikoin kuljetaan samoilla suunnilla kuin vuonna 1595 solmittu Täyssinän rauhan rajalinja.
Kaskikulttuuri on jättänyt maisemaan oman, rosoisen mutta viehättävän kädenjälkensä. Ja mikä parasta: tämän kierroksen voi taittaa autolla, pyörällä tai vaikka endurolla – tyyli vapaa, fiilis pakollinen. Vuokrapelin alle saat Tahkolta Sähkikseltä. Tästä reitistä ei puutu mutkia – eikä maisemia.
Särkiselän uimaranta ja Kaunsiniemen kahvila. Kuva: Outokummun kaupunki.
Reitin nähtävyydet
- Tahko, Sähkis, Nilsiä, Kuopio
- Pisan luonnonsuojelualue, Salmenpellon opastustaulu, Salmenpellontie 245, Nilsiä Kuopio
- Telkkämäen kaskiperinnetila, Kaiturintie 419, Kaavi
- Seinävuoren Rotkolaakso, Seinävuorentie, Tuusniemi
- Myllykoski, Koivulahdentie 212, Tuusniemi
- Särkiselän uimaranta ja Kaunisniemen kahvila, Rikkarannantie 37, Outokumpu
- Erä- ja luontokeskus, Ravilahdentie 35, Outokumpu
- Vanha Kaivos, Outokummun kaivosmuseo, Tornikatu 1, Outokumpu
- Syrjävaaran tähtipuisto ja Pimeätaivaskeskus, Peltolantie 31, Kaavi
- Kolin kansallispuisto, Ylä-Kolintie 31, Lieksa
- Keski-Vuokon kulttuurimaisema ja Pyötikön luostarialue, Kojonniementie 310 A, Juuka
- Juukaharju ja Keihäsjoki, Panjantie 800, Juuka
- Kuohusuot ja Erämaakirkko, Juuka
- Myllymuseo, Sairaalantie 1, Juuka
Majoitusta matkan varrella
Linkki reittiin kartalla
Enduropyöriä voi vuokrata Tahkolta ja Kuopiosta Sähkikseltä.
Monipuolinen reitti kuljettavaksi pyörällä, endurolla tai autolla
Seikkailu starttaa Tahkolta, ja nokka kääntyy kohti Pisaa – noin 30 kilometrin päähän. Matkalla maisema tarjoilee perinteistä pohjoissavolaista maaseutuidylliä: peltoja, järvenselkää ja metsää sopivassa rytmissä.
Pisan retkeilyreitille pääsee kahdesta suunnasta, mutta pieni juju kannattaa muistaa: reitillä ei pyöräillä, joten fillari saa jäädä parkkiin. Fiksuin veto on ajella tietä pitkin lähelle näkötornia ja hypätä siitä jalkaisin rengasreitille – maisemapalkinto odottaa ylhäällä. Lastukoskelta pääsee myös, mutta sieltä tornille kertyy enemmän kilometrejä eli samalla saa kaupan päälle extratreenin.
Täyssinän rauhan rajamerkki Pisan kalliossa. Kuva: Anne Hyvärinen
Pisa – Pirunkiven lumo ja ikiaikaisten rajamerkkien taika
Mutta odotapa vain, kun saavut Pisan luonnonsuojelualueelle: jylhät kalliot kohoavat kuin luonnon omat pilvenpiirtäjät, ikimetsä humisee tarinoita ja vaarojen yli avautuvat näkymät vetävät hiljaiseksi (ja kaivamaan kameran esiin). Pisan mäellä on monia viitteitä siitä, että paikka on ollut pyhä ennen kristinuskoa. Piru on antanut nimen paikan hienoimmalle luolalle. Lisäksi tiedämme, että monet tärkeät ja tunnetut rajapaikat ovat olleet pyhiä.
Näitä maisemia on tultu ihailemaan jo 1800-luvulla, eikä ihme – huipulta avautuva maisema näyttää siltä kuin joku olisi unohtanut kansallisromanttisen taulun keskelle maisemaa. Ja kun vastaan tulevat yli 400 vuotta vanhat Täyssinän rauhan rajamerkit, retki saa historiallisen lisämausteen. Eväät esiin tai kahvikuppi käteen – tästä reissufiilis alkaa!
Pirun kellari on lapsillekin upea elämys. Harvoin saa vierailla näin täydellisessä luolassa. Kuva: Anne Hyvärinen
Pisan luonnonsuijelualueella metsä on luonnontilassa. Takana aukeavat maisemat Puijon suuntaan. Kuva: Anne Hyvärinen
Tällä 306 hehtaarin kokoisella luontoaarteella kuljetaan 8,5 kilometrin mittaista, sopivan napakkaa reittiä pitkin ihan omilla jaloilla – fillarit saavat pitää lepopäivän. Reitti tarjoaa sykkeen nostatusta ja pohkeille pientä neuvottelua, mutta palkintona on Pisa parhaimmillaan: ripaus historiaa, reilu annos haastetta ja maisemat, jotka jäävät mieleen. Luonnonsuojelualueella nuotiokokkailut jäävät haaveeksi – täällä makkarat pysyvät repussa. Mutta ei hätää! Näkötornin vieressä odottavat pöytä ja penkit.
Kaskiviljelijän kädenjälki ihastuttaa Kaavilla
Perinteinen suomalainen maaseutuelämä herää eloon Metsähallituksen ylläpitämällä Telkkämäen kaskiperinnetilalla. Kaskisavut nousevat täältä edelleen joka kesä. Kaskimailla myös viljellään perinteisiä kaskikasveja. Voit tutustua kaskiviljelyn historiaan ja aistia menneiden aikojen tunnelmaa ja ihastella kesäisin laiduntavia eläimiä. Ryhmille voi tilata opastuksia kaskiperinteeseen ja Kalevalasta tuttuihin tähtitaivaan myytteihin sekä kaskiperinnelounaan. Paikkaan voi tuutstua myös itsenäisesti. Alueella on myös luontopolku.
Telkkämäen kaskiperinnetila Kaavilla. Kuva: Metsähallitus
Myllykoski – sielun virkistykseen lumoava taukopaikka
Mikäli pieni lisälenkki ei haittaa, suosittelen lämpimästi pysähdystä Myllykoskella. Se on yksityinen, paikallisten asukkaiden ylläpitämä taukopaikka. Alueella mutkittelee pieni viehättävä polku Myllykosken varressa. Myllykosken alueelta löytyy kaksi nuotiopaikkaa ja sielu lepää kosken kohinaa kuunnellessa. Täältä löytyy kenties koko Itä-Suomen persoonallisin ja viehättävin huussi!
Laavu Myllykosken kaltaalla. Sielu lepää veden solinassa. Kuva: Anne Hyvärinen
Ohtaansalmen silta ja Täyssinän rauhan rajamerkki Tuusniemen ja Outokummun rajalla
Tässäpä pysähdyspaikka, jossa voi leikkiä hetken muinaistutkijaa ja tuijottaa kallioon hakattuja rajamerkkejä kuin salapoliisi konsanaan. Huikea Ohtaansalmi ja sen kaksi siltaa poseeraavat maisemassa ja kameralle tulee kiire! Salmessa Juojärvi ja Rikkavesi lyövät kirjaimellisesti vetiset yläfemmat.
Ohtaansalmessa Täyssinän rauhan rajamerkillä. Kuva: Anne Hyvärinen
Kaunisniemen kahvila ja Särkiselän palkittu uimaranta Outokummussa
Kaunisniemen kesäkahvila on Särkiselän uimarannan ja Erä- ja luontokeskuksen epävirallinen olohuone – paikka, jossa jäätelö sulaa sopivasti ja kahvi maistuu retkipäivän kruunulta. Kahvilalla on anniskeluoikeudet ja tilauksesta järjestyy myös ruokailut.
Jos vesille tekee mieli, Melontakaverit vuokraa kalustoa suoraan kahvilan saunarannasta 12 järven melontareitille. Siitä vain mela käteen ja järviseikkailuun. Myös soutuveneitä saa vuokrata kahvilalta.
Saunakin lämpenee tilauksesta yksityiskäyttöön. Lauteille mahtuu kerralla noin viisi saunojaa, eli tunnelma pysyy mukavan tiiviinä. Tilavat pukuhuoneet tekevät valmistautumisesta helppoa, ja takaterassin kuistilta voi hipsiä suoraan järveen. Selän toisella puolella pilkottaa Kolmikannan leirikeskus ja leirintäalue – maisema, jossa tekee mieli viipyä vähän pidempäänkin.
Kaunisniemen kahvilan aurinkoterassilla kelpaa herkutella. Kuva: Irma Lehikoinen
Outokummun Erä- ja luontokeskuksen monikäyttöreitit ja kalastusalueet
Erä- ja luontokeskuksen alue on kuin ulkoilijan karkkikauppa: risteileviä reittejä riittää niin pyöräilijöille kuin patikoijillekin, ja maisemat vaihtuvat sopivaan tahtiin. Täällä voi valita, polkeeko posket punaisina vai harppooko rauhassa metsän siimekseen.
Matkan varrella odottavat lukuisat tulipaikat ja laavut – täydellisiä hetkiä varten, kun eväät huutavat nimeäsi ja nokipannukahvi alkaa tuntua erinomaiselta idealta.
Ja sitten se alueen helmi: Lasten kalapaikka! Alle 12-vuotiaat ja liikuntarajoitteiset saavat onkia lohta ihan luvan kanssa ja vapaasti. Aikuiset pääsevät mukaan kannustusjoukkoihin ja kalatarinoiden kirjuriksi – saaliin koosta voi toki keskustella vielä kotimatkallakin.
Outokummun Erä- ja luontokeskuksen monikäyttöreiteillä. Kuva: Petteri Pyrrö
Vuokon kylien kulttuurimaisemat ja Pyötikön luostari
Vuokon kulttuurikylät ovat hitaan matkailun huippukohteita ja pyöräilypäivän kohokohta. Pyötikön luostarialue ja kulttuurimaisemat sekä Kalastajatsasouna sen ympärillä kohoavine kiviaitoineen ovat ehdottomasti vähintään päiväretken arvoisia.
Kuohusuot ja Kuohunkierto Juuan suomaisemassa ovat vaativia retkikohteita
Luonnonkaunis, noin viiden kilometrin mittainen Kuohunkierto-patikka odottaa Kuohusoiden rauhassa, reilun kymmenen kilometrin päässä Juuan kirkonkylältä. Täällä ei citymelu häiritse – vain tuuli suhisee ja suo huokailee omiaan.
Ojittamaton ja seesteinen suomaisema on lintujen lempparipaikka, joten retkellä voi saada seurakseen teeren pulputuksen tai kurjen arvokkaan liihottelun. Loppukesästä suo vetää päälleen punertavan juhlapuvun, jota koristavat lakat ja pumpulimaiset suovillan kukinnot – maisema näyttää siltä kuin joku olisi ripotellut hattaraa pitkin mättäitä.
Mutta nyt tarkkana: tällä reitillä ei ole pitkospuita. Ei ainuttakaan. Se tarkoittaa, että kumisaappaat ovat retken todelliset VIP-vieraat ja askel saa olla harkittu. Kuohunkierto onkin vaikeustasoltaan vaativa – täällä ei hipsitä tennareissa, vaan seikkaillaan suolla ihan tosissaan.
Poikkea Juukaharjulle ja Keihäsjoen vanhojen metsien suojelualueelle
Harjumaisemaa, hiljaisia soita, välkehtiviä järviä ja vanhaa metsää kelopuineen – kaikkea tätä tarjoilee Juuan oma, noin seitsemän kilometrin mittainen Juukaharju-reitti. Maisema vaihtuu kuin luontodokumentissa, mutta kaukosäädintä ei tarvita.
Vaalean poronpallerojäkälän kuorruttama harju kuuluu Iso-Karhun luonnonsuojelualueeseen, joten männyt ovat saaneet kasvaa rauhassa omassa kuntosalissaan: pitkinä, paksuina ja varsin vaikuttavina. Reitin varrella kannattaakin testata, riittävätkö omat käsivarret halaamaan suurinta petäjää ympäri – spoiler: moni joutuu pyytämään kaverin avuksi.
Ja kun askel kulkee harjun selkää pitkin, saattaa polulla tulla vastaan metsän arvoväkeä. Erityisesti jos on onnea (ja hiljaiset askeleet), voi törmätä metsäkanalintuihin – ehkä jopa suureen ja mahtavaan metsoon, joka katsoo kulkijaa siihen malliin, että “kukas täällä minun harjullani retkeilee?”
Juuan vanhojen metsien suojelukohteista suurin, Keihäsjoki, on kuin luonnon oma seikkailupuisto: harjumaista maastoa, kumpu kumpareen perään ja siellä täällä soisia suppia, jotka pitävät retkeilijän hereillä. Maisema on sopivasti villi – ei liikaa siloiteltu, vaan juuri passeli pienelle eräfiilistelylle.
Noin viiden kilometrin mittainen polku kulkee aivan Keihäsjoen kainalossa, välillä poiketen läheisille lammille kuin uteliaana kurkkaamaan, mitä nurkan takana on. Reitin alkupäässä vastaan tulee vaatimaton mutta sitäkin tunnelmallisempi, vuonna 1982 rakennettu autiotupa. Siellä voi pulahtaa uimaan, kokeilla kalaonnea, paistaa makkarat nuotiolla tai vaikka yöpyä maksutta – eräromantiikkaa parhaimmillaan.
Kun matka jatkuu kohti loppupäätä, odottaa palkintona kesäkuusta lokakuun loppuun vuokrattava hirsinen Pettäisen kämppä Petäisenjärven rannalla. Täydellinen paikka istahtaa laiturille ja todeta, että kyllä kannatti lähteä.
Ja jos maisema tuntuu erityisen jännittävältä, siihen on syynsä: tarinoiden mukaan Keihäsjoella ei ole aikoinaan huuhdottu pelkästään puita, vaan 1950–60-luvuilla myös kultaa. Eli jos taskuun eksyy kimaltavaa, voit ainakin hetken uskoa löytäneesi oman aarteesi.
Yön helmassa voit levähtää joko leirintäalueella, mökissä tai kartanossa
Majoitusvaihtoehtoja löytyy moneen makuun. Voit sujahtaa lakanoiden väliin tunnelmallisessa Viljamaan kartanossa, viettää yö luonnon syleilyssä Kolmikannan leirikeskuksessa tai leirintäalueella mökissä, asuntoautossa tai teltassa. Lakanoiden väliin voi kellahtaa leirikeskuksen huonemajoituksessa. Kolilla majapaikan tarjoavat esimerkiksi KoliFreetimen majatalo ja leirintäalue sekä Kolin Kajon mökkimajoitus. Juuassa voit yöpyä Nunnalahden Tujanrannalla tai persoonallisesti keskustassa Puu-Juuan majatalossa tai Juukaharjun reitin lähellä Iso-Karhun erämaamökeissä tai Vaikkojärven rannalla Kolakylässä.
